Kenestä voi tulla valmentaja?
Urheiluvalmentajaksi voi kouluttautua toisen asteen oppilaitoksissa tai Jyväskylän yliopistossa, joka tähtää ammattimaiseen koulutukseen. Tänä vuonna esimerkiksi Vierumäen opistossa alkaa uudistuneena koulutusohjelmana valmentajan ammattitutkinto, joka on tarkoitettu jo valmennusta harjoittaneille täydentäväksi koulutukseksi. Sen läpäisseet voivat toimia vaativissa valmennustehtävissä.
Valmentajista saattaa olla helposti käsitys, että kaikki ovat entisiä kovan tason kilpaurheilijoita. Näin ei kuitenkaan ole, vaikka monessa lajissa tästä on toki hyötyä. Valmentaja voi olla loistava työssään vaikkei olisikaan henkilökohtaisesti lajia huipulla harrastanut, kun taas entinen lajin kilpaurheilija ei automaattisesti ole hyvä valmentaja. Kilpaurheiljataustasta on toki hyötyä: Tällöin valmentaja ymmärtää paremmin kisajännityksen ja tappioiden todelliset tunteet. Entiseltä urheilijalta voi odottaa myötäelämisen taitoa ja omalla uralla kehittyneitä työkaluja, joilla noustaan tappiosta taas voittoon.Nykyisin valmentajan vaatimukset ovat kasvaneet, kun kilpaurheilun valmennusohjelmiin on otettu mukaan monia uusia osa-alueita. Lajin tekniikan lisäksi olisi hyvä hallita anatomiaa, biomekaniikkaa ja fysiologiaa. Monien lajien valmennuspiireissä kehitys on kansainvälisellä tasolla huimaa, joten lajin uusia tuulia tulee seurata. Näiden pohjalta tuleekin miettiä, mitä uutta voidaan ottaa käyttöön omien valmennettavien kohdalla. Ihmissuhdetaidot ja psyykkisen valmennuksen keinot ovat nykyisin lähes jokaisen hyvän valmentajan tärkeimpien keinojen joukossa. Jatkuva itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen ovat merkkejä hyvästä ja innostuneesta valmennustyöstä.